tiistai 31. toukokuuta 2011

Eikä!!

Nyt sitten kävi niin kuin pelkäsin, päädyttiin siihen tulokseen että tämä uusi  lääke ei ole sopiva mulle, joten ei kun lääkepurkuun taas. Tietoa ei ole vielä, että onko paluu vanhaan lääkkeeseen vai josko joku toinen uusi. Turhaa kidutusta ollut, mutta onpahan selvitetty tämän lääkkeen kohtalo. Toivottavasti ei koko kesä mene pilalle tämän hakemisen kanssa. 

kuvahaulla googlesta sanalla ei voi olla totta.
Neidin kanssa ollaan vietetty yö mummulassa, kamera vain harmillisesti jäi kotiin.

Meillä oli viime viikolla myös 1,5v neuvola, pituutta oli neidille tullut 83,5cm ja paino oli muistaakseni 11,7 kg. Neiti ei ollut sitten lainkaan yhteistyökykyinen vaan huusi ja itki, neuvolakorttiin olikin kirjoitettu että luonnetta löytyy. Rokotusta ei saatu koska nuhaa oli sen verran vielä, uutta aikaa vain sitten kun ollaan parannuttu kokonaan. Saatiin myös tai siis kysyttiin että halutaanko lähete fysioterapiaan tuosta neidin kävelystä kun ei oikein meinaa sitä puuhaa tehdä, mutta meillä on jo numero sinne, harjoitelkoon vielä hetken rauhassa. Olen kyllä miettinyt josko jaloissa olisi jotain, kun ne ovat kuin isännällä: sojottavat ulospäin.

 Minkälaiset kesäsandaalit olisi oikein tukevat ja hyvät kävelyä arastavalle?

torstai 26. toukokuuta 2011

Uutta sisustukseen ja huutikseen

Sain vihdoin taas tehtyä joitain projektejani loppuun, (miehen avustuksella). Tämän seuraavan hyllynhän ostin kirpparilta 6€, maalasin sen ja mies porasi nuo nupit, jotka hankin halpa-hallin haitarinaulakosta. Siskoni on askarrellut nuo ihanat enkelisiivet ja eilen toi tuollaisen askartelemansa kranssin. Eikö ole ihana, sisko ei kuulemma ole tyytyväinen, ihme tyyppi. Tälläkin hetkellä joku askartelu mulle työn päällä, en malta odottaa. Niin ja tämä hylly pääsi olohuoneeseen.


 Tämän pokan ostin kans kirpparilta ja siitä tuli tällainen viritys:)


Sisutussydämestä tuli taas tehtyä tilaus, josta tuo edellinen kyltti on ja mm. nämä


Muutama kirja-aarre löytyi seinäkuun yöstä, 1€/kpl


eläinsatuja vuodelta 1961
Ja huutikseen on lisätty paljon uusia tuotteita, sieltä löytyy mm. nämä






Toivottavasti lukijani eivät katoa mihinkään vaikka postaukset saattaa välillä tulla vähän harvemmin, tässä nyt yritetään saada vain päätä kuntoon ja lääkkeitä kokeillaan, niin on siinä jo puuhaa:).

sunnuntai 22. toukokuuta 2011

Paniikin ja ahdistuksen kanssa eläminen

kuva kopioitu googlesta



Lupasin palata tähän kyseiseen aiheeseen kuvailemalla olotilaani muutama ilta sitten kun minulla oli paniikkikohtaus. Aluksi voisin kertoa että minulla on ollut jonkinasteisia paniikkikohtauksia 13 vuoden ajan ja vuosien saatossa ne tuntuvat pahentuneet, ne ovat aiheuttaneet ahdistuksen(luulisin), ja estävät minua nauttimasta elämästä ja elämään kokonaisvaltaisesti. Lääkehoito on ollut käytössä kaiken tämän ajan mutta lääkitsin itseäni ennen todella paljon myös alkoholilla mikä varmasti pahensi tilannetta. Tuntuukin epäreilulta että vaikka olen jättänyt alkoholin pois niin voin vieläkin huonosti. Tilaanihan on nyt vaihdettu uutta lääkettä, jonka toimivuutta en osaa sanoa kun en syö vielä sitä annosta mitä minulle on suunniteltu, annostusta nostetaan pikkuhiljaa sillä oireet saattavat olla paniikkioireiden kaltaisia ennen kuin aivot tottuu. Lisänä on auttamaan pahaan ahdistukseen tai paniikkiin rauhoittava lääke, joka ei kuitenkaan heti tehoa. Toivon todella että tilanne joskus helpottuis kun tällä hetkellä se rajoittaa niin paljon. Myös se että ei ole oikein ystäviä eikä ketään kenen kanssa vaihdella ajatuksia varmaan pahentaa tilannetta. Neljän seinän sisällä itsekseen pohtiminen ei ole terveellistä. Käyn kyllä debressiohoitajalla noin puolentoista kuukauden välein, mutta jos olisin voittanut lottovoiton eilen menisin yksityiselle psykiatrille ja psykoterapiaan.


Tässä ensin wikipediasta yleiset oireet, voit lukea myös aiheesta lisää sieltä

Paniikkikohtauksella[1] tarkoitetaan yllättävää pelko- tai ahdistustilaa. Kohtaus kestää yleensä viidestä minuutista tuntiin.
Yleisiä oireita ovat:
  • Käsien tärinä tai vapina
  • Raajojen tunnottomuus, pistely ja puutuminen
  • Sydämen tykytys tai kiihtynyt sydämen rytmi
  • Rintakipu tai puristuksen tunne rinnassa
  • Huimaus
  • Pahoinvointi
  • Epävarma olo, pyörtymisen tunne
  • Tajunnan tason häiriöt tai hämärtyminen
  • Epätodellisuuden tunne
  • Kontrollin menettämisen tai sekoamisen pelko
  • Kuolemanpelko
Kuvailen nyt omin sanoin muutama ilta sitten sattuneen tilanteen:

Sanoin miehelleni,,että voin tulla puolestani nukuttamaan neitiä vaikka olo olikin ollut jo ahdistunut, mutta ajattelin että unohdan sen neidin läheisyydessä. Jouduin kuitenkin heti huutamaan miehen takaisin, että sain käytyä ottamassa rauhoittavan lääkkeen. Palasin takasin makuuhuoneeseen, mutta se iski saman tien, toisesta silmästä sumeni näkö välillä, huojutti kun istui. Tuntui että yläkroppa lantiosta ylöspäin teki suurta ympyrää. Jouduin huutamaan taas mieheni paikalla ja hän tuli ärtyneenä, mutta mun oli pakko päästä pois ettei neiti huomaa hätääni. Menin pikkuhuoneeseen sykerölle maaten ja paniikki iski aaltoillen uudestaan ja uudestaan. Kun vasemmasta silmästä sumeni välillä näkö olin varma että nyt kuolen johonkin aivojuttuun ja toivoin että olisi sitten edes  ms-tautia(mitä pelkään kans ihan hirveästi), mutta siihen ei ainakaan kuole heti ja saan olla vielä neidin kans. Päässä heitti ajatus miten sattui ja kun yritin ajatella mieheni nimeä niin se tuli väärin mieleeni, eli Tomi Tonina, joten olin varma että nyt se on menoa. Makasin jäykkänä kippurassa ja kaikki oli sekavaa. Puolitoista tuntia kesti tuo pahin ja sitten olo alkoi helpottamaan, toki sykkeen lasku vei aikaa. Sain kuitenkin lopuksi nukuttua hyvin.

Seuraavana päivänä pähkäilin että luultavasti se näön sumentuminen johtui jostain rähmästä silmässä kun  olen ollut niin pahassa flunssassa. Tuon kohtauksen jälkeen olo on taas jatkuvasti tutkiva ja pelokas, koska sitä pelkää uudestaan, siinä on niin kova pakokauhu. Jos kaikki menee hyvin niin se pikkuhiljaa unohtuu, kunnes tulee taas. Varsinkin nyt lääkevaihdon aikana elinympyrät on pienentynyt tosi paljon ja kotoa on vaikea poistua ja pelottaa olla neidin kanssa kahdestaan jos jotain sattuu. Onneksi siihen on kuitenkin apuna mummu joka hakee neitiä tarvittaessa.

Ainakin vielä olen elossa niin paniikkikohtaus se sit kai oli, mutta joka kerta se pakokauhu iskee läpi ja pelkää kuolemaa. Olen myös saanut niin kovan hyperventilaatiokohtauksen viime syksynä, että se kummittelee vieläkin mielessäni.

Tässä nyt oli tällainen sepustus mun elämästä, vaikka yritän oppia olemaan positiivinen niin tämä ahdistus ja paniikkihäiriö tekee kyllä kaikkensa estääkseen mua elämästä.
kuva kopioitu googlesta

lauantai 21. toukokuuta 2011

Vehreys meidän takapihalla

On ollut kiinnostavaa lukea blogeista kun toiset hehkuttaa että puissa on niin lehtiä ja toiset odottaa niitä kovasti. Innostuin sitten pikaisesti nappaamaan meidän takapihalla pari kuvaa että minkälainen vihreys täällä lakeuksilla on tällä hetkellä.





Kovin kateellisena olen isännälle jauhanut muiden blogistien istutuspöydistä joten hänpä jonkinlaisen nikkaroi mulle, ei kyllä ollut ihan sellainen kuin suunnittelin mutta menetteleehän tuo, tosin on vielä hieman keskeneräinen.

Mummulassa istuttelin tänään kasvimaalle punajuurta, porkkanaa, tilliä, kyssäkaalta, persiljaa, pillisipulia, salaattifenkolia, jääsalaattia, naurista, pinaattia, retiisiä ja juuripersiljaa. Viime vuonna kasvatin ensimmäistä kertaa salaattifenkolia, kyssäkaalta ja palsternakkaa, taisi kuitenkin olla vain aloittelijan tuuria kun niin komeita oli. Viljelykehikko nyt jää tänä vuonna tekemättä omaan pihaan mutta ehkäpä jotain yritän ruukussa kasvattaa. Ja kasvaahan tuolla jo ruohosipuli ja venäläinen rakuuna.

Hyvää lauantai-iltaa, kohta siirryn selviytyjien ja lakritsajäätelön pariin.

Ps. sain taas muutama ilta sitten niin pahan paniikkikohtauksen, että on ollut aika haipakkaa muutama päivä, voisin tuosta kohtauksesta tai siis minkälaiselta musta tuntuu siinä kirjoittaa tarkemmin jos jotakin kiinnostaa:D

maanantai 16. toukokuuta 2011

Meidän isi ja jotain hamstrauksia

Neiti sai äidin tänään kikattamaan oikein kunnolla. Selasin televisiota ja kun käänsin fst-kanavalle, sieltä sattui tulemaan buuklubben(?) ja tämä


ja neiti huusi että: ISII, ja joka kerta kun tämä tuli ruutuun niin sanoi isi :D, myännän että samaa näköä löytyy.

Jotain pientä on tullut ostettuakin. Nämä huutiksesta, mutta vasta ensi kesälle, en voinut vastustaa
gymboree neuletoppi 4€ ja uima-asu 8€
Nämä muut kirpparilta, tosi vähän tullut nyt käytyä. Tekis mieli kyllä mennä pyörähtämään mutta tänäänkin olen niistänyt ainakin saavillisen.
pieni maatuskatyyny neidille 2,5€
uikkarit 1€
uusi t-paita 2€
ikkunankehys 3€, suunnittelen laittavani seinälle ja tuohon ylös sisäpuolelle koukun johon voi sitten vaihdella esineitä
Suomi sitten voitti ne mm-kisat, mutta mä en ole jaksanut seurata yhtään. Takaisin täykkäreiden pariin ja mukavaa alkavaa viikkoa kaikille.

lauantai 14. toukokuuta 2011

Bloggerin sekoamisen edut

Vähän olin hädissäni kun bloggeri oli pois käytöstä muutaman päivän mutta oli siitä jotain hyötyäkin. 
Tämä seinä


muuttui tämän sävyiseksi


myös tämä sai saman sävyn, kuva unohtui ottaa


Kukkasipulit ovat vihdoin maassa, saas nähdä mitä niistä kasvaa vai kasvaako ollenkaan. Noita vuorenkilpiä mä inhoan. Pionit ovat jo suuria.





Nuo meidän kauheat vitriinit tulivat hieman harmonisemmaksi pitsillä.


Jonkinlaista kukkaloistoa löytyy jo nyt.


Sitten euroviisujen pariin, hyvää lauantai-iltaa lukijani!

keskiviikko 11. toukokuuta 2011

Pihailua mummulassa ja sairastelua

Oltiin toissa päivänä taas mummulassa viettämässä aikaa ja neiti nautti kaiken aistein puutarhahommista.
Minä en niinkään kun käänsin palan kasvimaata ja olen aivan rapakuntoinen ja tämän paniikkini takia pelkään jo hengästymistäkin. Lääkitystä nostin taas äitienpäivänä hieman lisää niin on olokin ollut hankala sivuoireiden takia. Mutta pitäis taas tasaantua ajan myötä. Toivottavasti.

ensimmäisenä halutaan aina vetää tää maatuska hyllystä, se jaksaa riemastuttaa

hienosti heiteltiin multaa mummun istuttamien omenapuiden juurille



tästä alkoi mun työmaa, päättyy tuonne missä näkyy mansikkapenkit

upouudet kumpparit pääsi töihin
ei jaksanut enempää
eikä neitikään, mummun piti laittaa huilipaikka


ja äiti lysähti kans viereen.

Yöllä sitten nousikin kuume ja kurkku on neidillä ollut kipeä, niitä täällä sitten parannellaan. Asiasta toiseen, neiti on perinyt äitinsä viehtymyksen kastematoihin, niitä on niin mukava kaivaa:), meinasin olla onnesta soikeana kasvimaa oli niitä täynnä. Hieman omituista:))

sunnuntai 8. toukokuuta 2011

ÄITIENPÄIVÄÄ

Eilen illalla oli meidän etupihalla niin ihanan lämmin että tehtiin vihdoin hieman pihatöitä.


Tänä aamuna sain nukkua pidempään ja isäntä oli laittanut mulle aamupalaa valmiiksi, itse leiponut leipää eilen.


Käytiin myös mummulle toivottamassa hyvää äitienpäivää hienoilla vaatteilla, jotka sitten vaihdettiin että päästiin trampoliinille.




Mummulassa oli jo orvokit paikoillaan.



Toivottavasti kaikilla oli oikein mukava päivä.